No niin, tuli se kevät sitten oikein kunnolla! Nurmikkoa alkaa paistamaan sieltä sun täältä..aurinkoki paistaa niin kirkkaasti!  Viimesenä tämän rautatieomenapuun nyt kävin leikkaamassa. Ja sen leikkaaminenhan on oikeastaan aika yksinkertaista, helpompaa kuin tavallisen omanapuun leikkuu. Tässä kuva ennen leikkausta

Rautatieomenapuuhan kasvaa riippamallisesti alaspäin. Ja sen latvuksesta on tarkoitus saada sellainen sateenvarjomainen ja leveä. Siksipä siitä lyhennetäänki järkiään jokaisen oksan päästä pätkä pois.  Tärkeintä leikkaamisessa on muistaa että nyt se viimeinen silmu pitää jättää sinne oksan yläpinnalle, (eli päinvastoin kuin normaaleilla omenapuilla) jotta se jatkaisi kasvuaan ylös, eli sivulle päin. Oksat pyrkii luonnostaa kaartumaan alaspäin, ja kun se viimenen silmu jää siine ylöpuolelle, se saa puun latvuksen kasvamaan leveyssuunnassa laajemmalle. Tässä kuvassa siis viime vuoden leikkuukohta, siitä näkee kuinka se oksa lähtee kasvamaan sievästi tuonne yläviistoon, sivulle päin.

Tässä vielä kuva siitä, mistä oksa leikataan..eli sentti tuon viimesen silmun jälkeen ja poikki.

Suoraan alaspäin, puun sisällä menevät oksat poistetaan, niitä ei siellä tarvita. Latvuksen sisustan olis tarkotus olla melko ilmava ja oikeastaan melkein tyhjä. Oksat pitäs kaikki saada ohjattua sivusuuntaan meneviksi.

Samoin liian alhalta rungosta lähtevät oksat voi leikata pois. Tuon olis saanu ottaa jo viime keväänä, mutta silloinki oli niin paljon leikattavaa että jätin sen tarkoituksella tälle keväälle. Liikaakaan ei saa kerralla poistaa, muuten koko puu kärsii. Pääsääntö on että leikataan noin 1/3 korkeintaan.

Siinä vielä puu leikkauksen jälkeen, aika rankasti sitä silti saa parturoida, että hyvä tulee.